Tämä kakku oli niin epäonninen kuin olla ja saattaa...
Ensinnäkin tein ensimmäistä kertaa eläessäni gluteenitonta kakkupohjaa ja sen tein kahteen kertaan, kun ensimmäinen ei noussut tuon taivaallistakaan ja siitä syntyi siis lähestulkoon pannukakku!
No toinen yritys tuotti jo huomattavasti paremman tuloksen ja kävin hyvillä mielin nukkumaan ja odottamaan seuraavaa aamua. Aamulla kakkupohja oli hieman vetäytynyt kasaan keskeltä, mutta ei kuitenkaan kovin pahasti, joten kakun tekoon lähdin anoppilaan, jossa muut ainekset odotteli.
Siellä sitten soseutetut banaanit ei pysynyt kakun sisällä... joten päädyin laittamaan sekä niihin että mansikkatäytteeseen liivatetta.
Muutamien tuntien päästä aloitin sitten koristelun ja totesin, että banaanit pysyi kakun sisällä mainiosti, mutta mansikkatäyte tursusi ylitse ihan hulvattomana. Noh lätkin sitä sitten siihen päällä olevaan kuoppaan kun en enää sisälle kakkuun sitä saanut tungettua. Päällimmäinen kerros kakusta siis liukasteli kauniisti muiden kerrosten päällä!
Tässäkään vaiheessa en vielä lannistunut lopullisesti, vaan laitoin halkaistut mansikat kakun pääälle ja aloitin kermavaahdon pursottelun ja kuinkas kävikään, hei se kermahan loppui kesken!!! Sain juuri ja juuri reunat pursotettua, mutta siihen se sitten jäikin. Nyt on myös vaahtoutuva suklaakastike testattu, eikä saatu sitä niin vaahdoksi että olisi pursottamaan pystynyt... joten tässä vaiheessa ei enää yhtään kiinnostanut koko kakun tekeminen, joten lätkin sitten suklaakastiketta koko keikkuvan ja liukuvan komeuden päälle ja kannoin pöytään auringonpaisteeseen ja syytin kaikesta sitten kuumuutta!!! :)
Mutta siis seuraavan kerran kun alan tekemään täytekakkua ja jos se menee näin pieleen alusta lähtien niin unohdan koko kakun teon siihen paikkaan! ;)
Hyvää kakku kuitenkin oli, ilmeisesti ainakin, kun se hävisi kaikkineen illan kuluessa!
Ja tätä kakkua varten tehdyt Juhannusruusut ovat vieläkin vailla kakkua... :)

1666489.jpg