Uudet jouluverhot ja ihanaakin ihanampi kaitaliina (myös uusi) ruokahuoneessa.
Olohuoneen kirjahyllyn päälle rakentamani jouluisuus... nuo etualalla oleva pikkuinen pukki ja lumiukko ovat omalla tavallaan ihan kamalat, mutta olen omistanut ne muksusta asti, ja joka joulu ne päätyvät johonkin esille, joten enemmän perinteen ja muistojen takia kuin kauneutensa puolesta ne tuovat minulle joulun! :)
Punaisia palloja... niitä luvassa myös tulevaan joulukuuseemme...
Telkkaritasolle ovat päässeet kynttilät ja joulunväriset kivituikut... joita tosin on ihan liian vähän! ;)
Tuon kaitaliinan ostin viime jouluna ja se on aivan ihana edelleenkin! :)
Uusi kynnysmatto takaoven edessä... nuo myssy silmillä olevat tontut on nyt päässeet mun sydämeen! :) Söpösiä kun ovat!
Eteisen peili... tuo nauha osin taitaa päätyä joulukuuseen kunhan se aika tulee... Ja lipaston päälle on päässut myssy silmillä oleva tonttu toivottamaan tulijat tervetulleiksi! :)
Eteisen ja olohuoneen välillä on tuo ihana kaari, johon laitoin vihreän joulunauhan ja taiden sipustella kaareen vielä muutaman punaisen pallon tuomaan lisänäköä! :)
Mutta siis muutamia asioita ainakin puuttuu vielä meidän joulusta... kuusenkin saamme vasta juuri ennen joulua, mutta tänä vuonna se onkin aivan ihka oikea kuusi, joten sitä odotellaan jo ihan innolla!
Laitan tähän loppuun vielä aivan ihanan joululaulun sanat... tämä laulu muistuttaa minua aina toissajoulusta, jolloin odotin Veetiä ja kun kuulin tämän laulun aloin aina kyynelehtimään holtittomasti... teen sitä tosin vieläkin kun tämän kuulen! Ihana ja kaunis kappale! :)
Enkelikello
Tähtitaivaan nään mä iltaan tummuneen, hiljaisuuden kuulen alkaneen.
Tarttuu lumi asfalttiin ja katuun autioon
Jää kiireet, taas aattoilta on.
Kädessäin mä kannan neljää pientä kynttilää
Jokaisen mä tahdon itse sytyttää
Yllä niiden kultaisina kimmeltää
Nuo enkelit, käy kello pyörimään
KERTO
Joulun rauhaa soittaa saavat kellot enkelten
Joulun rauhaa julistaa tuo ääni tiukujen
Palaan taas, mä muistoissani aikaan lapsuuden
Joulun sanomaa soi kellot enkelten.
Lapselleni sitten joskus aikanaan
Kun hän kanssain kuusta koristaa
Näyttää tahdon kuinka kellon tuon voi rakentaa
Saan lapsuuttain mä elää uudestaan
Kädessänsä kantaa neljää pientä kynttilää
Jokaisen hän tahtoo kanssain sytyttää
Yllä niiden kultaisina kimmeltää
Nuo enkelit käy kello pyörimään
Kommentit